Palotilojen muotoilu
Koneen numero: 2106
Kannen numero: 21011-1003015-10
Ladan kansi on vakiona hyvin tunkkaisen näköinen. Venttiilit eivät pääse hengittämään ja palotilassa on teräviä kulmia. Tavoitteena olisi rakentaa tästä kannesta hieman paremmin virtaava. Kansi on ilmeisesti otettu 1200L mallista. Vuoden -74 jälkeen Ladan kannet ovat samoja 1.2 - 1.6 koneissa. [Ladakerho.net]
Aluksi piirrä kevyesti piikillä kannentiivisteen avulla sylinterien reunat kanteen näkyviin. Ympyröiden ulkopuolelle ei saa tehdä mitään muutoksia. Poista karstat porakoneen pienellä teräsharjalla. Tässä vaiheessa aseta pleksilevy (jossa keskellä reikä) kannen päälle ja mittaa palotilan tilavuus. Tarvitset tietoa uusien puristuksen laskemisessa. Palotilat on kätevintä muotoilla paineilmaraspilla ja hiomakivellä. Palotilan tulpan puoleinen reuna pyöristetään. Tulpan kohdalta ei kannata paljoa ottaa, mutta sen molemmilta puolilta saa ihan kivasti materiaalia pois. Vastapäätä palotilaa poistetaan terävä kulma kokonaan, kannen liuska tavallaan jatkuu suoraan eteenpäin. Kaikki kulmat pyritään pitämään pyöreinä jotta seos virtaisi paremmin sylinterissä. Kuvat kertovat paremmin kuin tylsä teksti.
Kannen kanavat viimeistellään lamelilaikalla. Imukanavat kannattaa työstää melkein mattapintaiseksi ja pakokanavat voivat olla peilikiiltäviä. Imukanavan hieman karhea pinta aiheuttaa turbulenssia seokseen ja bensa sumuuntuu tehokkaammin. Pakokanava saa poistaa kaasut mahdollisimman laminaarisella virtauksella. Venttiilit irroitetaan, puhdistetaan ja niiden sisäpinnassa olevaa kulmaa pyöristetään. Kannen kanavan reunoissa on vakiona 45 asteen viistotus. Sitä voidaan parantaa lisäämällä 20 ja 70 asteen kulmat sen molemmille puolille. Venttiilien ja kanavien muutoksilla saavutetaan parempi virtaus matalanostoisella nokalla. Parempi virtaus tuo enemmän seosta sylinteriin ja moottori tuottaa näin enemmän tehoa.
Kun kansi on muuten valmis, viedään se koneistamolle. Kannesta otetaan suikale pois kompensoimaan palotilojen muotoilua ja nostamaan puristuksia. Vakiossa puristuksia on 8,5. Jokainen puristussuhteen luku parantaa termistä hyötysuhdetta noin 4 % ja kaasut purkaantuvat kovemmasta paineesta tehokkaammin pois. Puristussuhde lasketaan kaavalla [palotila + sylinteri] / [palotila]. Palotilan kokoon otetaan huomioon männissä olevat patit, männän yläkuolokohdan ja lohkon yläreunan välinen sekä kannentiivisteen aiheuttama tilavuus. Puristuksia voi nostaa jonnekin 10,5 asti ilman mitään haittavaikutuksia. Kannesta suositellaan otettavaksi pois maksimissaan 1,5mm, mallista riippumatta. Kannen laskeminen heikentää aina kannentiivisteen kestoa ja nakutusherkkyyttä.
Lopuksi venttiilien istukoihin vaihdetaan uudet kumit, asetetaan venttiilit ja keinuvivut paikalleen, puhdistetaan kansi huolellisesti ja aloitetaan koneen kasaaminen. Kasatessa kannattaa mitata entisellä kannentiivisteellä venttiilien maksimi liike, se helpottaa tulevaisuudessa virinokan etsimistä. Kannattaa myös tutkia paljonko tilaa jää vakionokalla venttiilien ja männän väliin. Mittaus saadaan laittamalla muovailuvahaa männän päälle ja pyöräyttämällä konetta kasattuna kierros pari. Vaha leikataan kahtia ja mitataan "kakun" paksuus.
15.4.2003:
Kaikki palotilat muotoiltuja, puhdistettuja (teräsharjalla) ja hiottuja 360 paperilla.
21.4.2003
Karstat on poistettu myös kanavista. Imukanavia on hieman siistitty ja pakokanavat ovat aika sileät. Kohta pääsee aloittamaan venttiilien työstön. Nelosen palotilaa joudutaan vielä hieman muotoilemaan, 2 ja 3 palotiloista puuttuu loppuhionta. Sitten palotilatkin ovat hyvät ja tarkasti saman kokoiset. Palotilat mitattiin "liimaamalla" pleksilevy vaseliinilla kannen päälle ja täyttämällä palotila vedellä lääkeruiskua apuna käyttäen.
3.7.2003
Pienen kesäloman jälkeen projekti jatkui. Kaikki palotilat ovat valmiita. Kanavat siistittiin pyöreällä hiomakivellä ja viimeisteltiin porakoneessa olevalla hiomapaperilla. Venttiileiden ohjureihin ei koskettu. Venttiileistä pyöristettiin kulma asettamalla ne pyörimään porakoneessa ja työstämällä viilalla. Naarmujen pois plaanaus, venttiilien hionta ja kansi paikalleen. Puristuksia ei kauheasti nostetakaan, kunhan kansi saataisiin vain suoraksi.
7.8.2003
Kannesta työstettiin siivu pois ja työ kustansi noin 45 euroa. Tulppien puoleiselta sivulta lähti 1 mm toisen puolen jäädessä alkuperäiseen tasoon. Kokonaisuudessaan kannesta on siis otettu 1 mm - 2 mm paikasta riippuen. Vinoon työstöllä saadaan venttiilien kulma mäntiin nähden pienenemään joten venttiilit mahtuvat aukeamaan enemmän. Työstetyt venttiilit hiottiin seeteihin sopiviksi, kosketuspinta-alaa jäi vajaa 2 mm. Jäljellä on enää kannen pesu ja kasaus.
26.8.2003
Uusi kansi on ollut paikallaan viikon verran. Vaihtamisessa ei ollut juurikaan ongelmia, päänvaivaa aiheutti vaan sytytysenakon muuttuminen vaikka ajoitusta ei muutettukaan. Nokan ajoitusta joutui muuttamaan kahden ketjupyörän hampaan verran. Aivan kohdillaan se ei ole, ennakkoa jäi arviolta 3-5 astetta. Koneen toiminta muuttui paljon jouhevammaksi. Nykyisin kone vääntää jo tyhjäkäynnistä alkaen, ennen kun mitään ei tapahtunut alle 2000 rpm. Huippunopeutta en tiedä, ensin pitää vaihtaa vielä öljyt ja säätää välykset uudelleen kulumisten kompensoimiseksi.
Edit 02/2006
Koneistamon / venttiilipajan kannattaa ehdottomasti ajaa istukkapintoihin uudet 3-kulmahionnat, imu 1 mm ja pako 1,5 mm. Jälkeenpäin ajateltuna siivu kannattaa ottaa suorana pois, katukoneessa sillä viimeisellä puolella millillä ei ole minkäänlaista merkitystä. Huoletta pitäisi pystyä 1,5 - 2,0 mm poistamaan. Asia kannttaa kuitenkin varmistaa muotoiluvahalla mittaamalla. 1600-lohkossa on vara ottaa 1,6 mm pois. Se ratkaisee loput puristusongelmasta, vaatien koneen irroituksen ja mahdollisesti venttiileille kolot mäntiin. Uusi ehdottomasti ketju ja kiristimet vaikka koneella olisi ajettu 100 tkm. Ne venyvät varmasti ja tässä vaiheessa se on helpointa tehdä. Ohjureiden kavennus tahtoo olla hankala toteuttaa, toinen vaihtoehto on leikata ne kanavasta kokonaan pois. Hyödystä tuntuu olevan jatkuva kiistely. Pakopuolelta voi jokatapauksessa saada ohjurin jälkeistä pattia kavennettua pisaramuotoon. Ladan pakosarja on oikeastaan aika hyvä moniin muihin verrattuna. Imusarja on hankalampi korvata ja hyvä idea voisi olla nivan 4-pisteruiskun rungon hommaaminen ja megasqruitin asennus. Virinokkia ladan koneeseen on hankala saada ja ne maksavat tolkuttomasti, niinpä yleisimmin ne hiotaan uudelleen perusympyrää pienentämällä. Nostoa voi lisätä venttiileille millin tienoille, riippuen tietenkin alkuperäisestä välyksestä mäntään. Välykset saa kohdilleen kun laskee samalla nokan asennuskoppaa.