Moottoriprojekti
Tämän tekstin on tarkoitus toimia lähinnä teknisenä dokumentointina, ei niinkään kertomuksena.
Syksyn tullessa Fieron koneesta alkoi kuulua kummallista ääntä [mp3 327 kt]. Ääntä kuunneltiin nosturilla meisseli stetoskooppina mutta täysin varmaa sijaintia ei löytynyt. Korvat kertoivat sen tulevan suoraan öljypohjan keskeltä. Käynnistäessä tai kylmällä koneella ääntä ei kuulunut, koneen lämmittyä ääni tuli tyhjäkäynnillä mörinän läpi. Se tuntuu olevan ristiriidassa perinteisen kk-laakereiden kulumisen kanssa.
Ensiksi ajattelin tarkistaa venttiilivälykset, kunnes koppien avaus ei näyttänyt onnistuvan ilman imusarjan, ruiskun ja moottorikiinnikkeiden irroitusta. Ajokausi alkoi olla ohi, joten ajattelin saman tien katsoa kaiken läpi. Varmuuden vuoksi.
Moottorin irroitus kesti yhden päivän, kun ensin keksi että toinen johtosarja pitää purkaa auton sisäpuolelta. Kuvat kertovat menetelmän, eli tolppien yläpäät irti rungosta ja siitä kohdasta taljalla kori ylös. Keulaakin piti hieman nostaa rekisterikilven ja huomiovalojen lähestyessä lattiaa.
Tähän mennessä löytyneet viat ja ominaisuudet:
- Akkuteline ruostunut, mutta runko täysin ruosteeton [akku keulalle?]
- Venttiilivälykset liian isot, työntotangot pyörivät sormin.
- Yksi ruiskun suuttimen kärki murentunut. Varaosat saatu.
- Laturin laakerit ja hiilet loppu. Osat vaihdettu ja liukurenkaat sorvattu
- Jakoketju venynyt, kampiakseli heiluu noin 10 astetta ennen kuin nokka lähtee mukaan. Uusittu.
- Kaksi kiertokankien alapäätä soikeita. Koneistettu.
- Kaikki laakerit vaihdon tarpeessa. Vaihdettu.
- Molemmista kansista istukkapinnat halki. Uusiksi.
Viikonloppu II
Viikonloppu III
Viikonloppu IV
Viikonloppu V
Viikonloppu VI: Broblems :|
Viikonloppu VII: New heads, assembly on the way :)
Viikonloppu VIII: Putting it back together
Viikonloppu IX
Laturin hiilet ja laakerit kestävät noin 100-150 tkm. Liukurenkaiden perusteella hiilien vaihtokerta olisi ensimmäinen, ja koska hiilet olivat aika lopussa, 84 tml voisi pitää hyvinkin paikkaansa. Startti oli samoin kunnostettavana, ankkurin käämien päästä on lakat lähteneet kävelemään ja solenoidin kärjet olivat aivan loppu.
Laakereiden koko alkoi tuntua ihmeelliselle, kun eri runkolaakereissa oli merkintöjä 016...0.016US välillä. Mittaukset paljastivat kuitenkin kampiakselin olevan tehtaan STD Blueprint-koossa, ja kahdella kaulalla olevat naarmut saa pois kiillottamalla.
Nokassa ei ole epätavallisen kulumisen jälkiä, mutta runkolaakerit olivat 18 vuoden käytön jälkeen vaihtokunnossa. Ensimmäisessä runkolaakerissa öljyreiät olivat suoraan ylöspäin, kun Power Manual käskee laittaa ainoan reiän klo 4-5 välille. Tämä voisi selittää miksi laakerin yläosa näytti "koskemattomalle".
Nostajien tuntuessa epäilyttäviltä, tilasin Summitilta Edelbrockin Performer 204/214 0.420/0.442 nokka- ja nostajapaketin. Tämä 130 dollarin sarja voi High Output-version 44/36 mm venttiileiden, kannen siistimisen ja uusien pakosarjojen kanssa toimia aivan mukavasti.
Kiertokankien alapäistä 2 oli kunnostuksen tarpeessa ja muut selvisivät tarkistuksella. Mäntien ja kiertokankien painot ilman laakeriliuskoja: 1 1249 g, 2 1246 g, 3 1260 g, 4 1242 g, 5 1245 g ja 6 1240 g. Suurin heitto on 20 g mäntien välillä, mitä kevyesti yhtä mäntää keventämällä voidaan saada tyydyttäväksi.
Mäntien mitat ovat: 1 88,95 mm, 2 88,94 mm , 3 88,94 mm , 4 88,95 mm , 5 88,92 mm , 6 88,92 mm. Kaikki on STD-arvojen sisällä.
Lohko on höyrypesty, tinneripesty ja maalatttu vasaralakalla. Nokan laakerit Kuopion Koneistustekniikka vaihtoi kohtuullisen edulliseen hintaan, ja päälle vielä öljykanavien ja lohkon pesu. Laakerit ovat Sealed Powerin ja Federal Mogulin valmistamia, tiivisteet ja pultit Fel-Prolta, kaikki Fierostoren tavaraa. Kannet on maalattu jollain alumiinin värisellä vasaralakalla, lämmönkesto 140 astetta. Cradle ja ripustukset saivat osakseen maalauksen höyrypesun jälkeen.
Pari viikkoa hiljaiseloa ja autokin saatiin lämpimään halliin. Koneen paikalleennosto alkaa tuntua jo rutiinille, nyt siihen meni kaikkiaan kolme tuntia. Peltisarjojen teko lykättiin kesäksi. Orkkis pakosarjoista poistettiin pahat kuristukset ja ne kasattiin paikoilleen. Kaiken kasaamisen ja liittämisen jälkeen koneeseen nostettiin öljynpainetta pulttipyssyllä ja 8 mm pitkällä hylsyllä, tarkistettiin WINALDL:lä että anturitiedot näyttävät oikeille eikä vikakoodeja syty, säädettiin sytytysennakko yhden purkukuvan perusteella (induktiivinen sytytys) ja startattiin kone käyntiin. Kone käynnistyi parin sekunnin sisään avaimenväännöstä. Nokan sisäänajo ja pienimuotoinen riemun tunne. Ai niin, sisäänajossa huomattiin että laturi ei lataa.
17.2.2006 edit:
Ihan vaan varoituksena, ei kannata lupautua vaihtamaan automaatilla olevan Fieron laturia. Muutakaan keinoa ei keksitty kun irrottaa takimmainen pakosarja, lämpölevyt ja jäähdytysputket, irtikäyttämiseen meni sitten 3-4 tuntia. Viaksi ilmeni kahden eristeprikan oleminen väärässä paikassa. Kokonaisuutena helvetinmoinen homma, mutta opetti se myös paljon. Ainaskin että suunniteltu remonttirahasto tuppaa kolminkertaistumaan.
Kulut:
490 € laakerit, tiivisteet, männänrenkaat yms + alvit/postit (Fierostore)
210 € alakerran koneistukset (Kuopion koneistustekniikka)
220 € nokka, nostajat ja lamba-anturi + alvit/postit(Summit racing)
200 € kannet
190 € kansien venttiili- ja istukkatyöt + muut koneistukset (Kuopion venttiilipaja)